Kukapa työnantaja ei olisi haaveillut työntekijöistä, jotka haluavat tehdä parhaansa, ovat motivoituneita ja innostavat myös muita. Ihmisistä, jotka ovat itseohjautuvia, sitoutuneita ja joustavia vastuunkantajia. He kohtelevat kaikkia työyhteisön jäseniä arvostavasti ja ovat luotettavia, eivätkä rakenna konflikteja. He ovat rautaisia alan ammattilaisia ja kehittävät itseään. Asiakkaitakin he osaavat palvella asianmukaisesti ja ystävällisesti. On myös selvää, että hyvät työntekijät vaikuttavat suuresti työn tuloksellisuuteen.
Tällaisten monitaitureiden löytäminen ei ole aina helppoa. Työnantajat houkuttelevat hyviä tekijöitä töihin erilaisilla etuuksilla ja bonuksilla. Työnhakuilmoituksissa listataan palkan lisäksi esimerkiksi erilaisia liikuntaetuja, lounasetuja tai vaikkapa mahdollisuutta työpaikkafillariin. Mieluisia ja hyvinvointia lisääviä asioita kaikki, mutta niillä ei vielä hyvää työnantajamielikuvaa rakenneta. Ei myöskään päälle liimatulla trendikkäällä brändikiiltokuvalla.
Edut eivät yksistään riitä tekemään työpaikasta hyvää ja houkuttelevaa. Työnantajamielikuva syntyy työporukan mielissä ja kokemuksissa. Ensimmäinen askel on ymmärtää, että hyvän työpaikan määrittää ensisijaisesti se, miten ihmiset siellä viihtyvät ja saavat asioita aikaan. Voit johtajana ja työnantajana kysyä itseltäsi, millaisessa työpaikassa itse viihtyisit, jos olisit työntekijä yrityksessäsi. Voit myös miettiä, millaista työpaikkaa työntekijäsi suosittelivat, ja millaiseen työpaikkaan halutaan tulla.
Aidosti houkuttelevan työpaikan tuntomerkit ilmentyvät ihmisissä:
- jotka osoittavat arvostusta jokaista ihmistä kohtaan riippumatta siitä, millaisista lähtökohdista hän tulee. Arvostus on kohtaamista ja kiinnostuksen osoitusta toisen kokemusta ja ihmisyyttä kohtaan. Se on kuuntelemista ja ajan antamista, ammattitaidon kunnioittamista.
- jotka ovat valmiita kuuntelemaan aktiivisesti ja tukemaan työssä. Aktiivinen kuunteleminen ja tukeminen toteutuvat kohtaamisessa, missä tarvitsemme lisää ymmärrystä toisen ajatuksista ja kokemuksesta. Se on myös sparraamista ja kannustamista työtehtävissä.
- jotka kykenevät aitoon dialogiin, missä ajatellaan yhdessä. Siinä keskustelu rakentuu aidosta kiinnostuksesta, ajatusten kuulemisesta ja kuuntelemisesta. Yhdessä pohtiminen ja keskittynyt kuunteleminen luovat tilaa erilaisille näkökulmille toista osapuolta tyrmäämättä. Silloin mahdollisuudet kehittää yhdessä toimintaa saavat luovuuden lentoon ja voidaan kokea yhdessä onnistumisen iloa.
- jotka osaavat johtaa suoritusta inhimillisesti. Se tarkoittaa luottamista työntekijän asiantuntemukseen, sekä kannustamista ja kehittymisen mahdollisuuksien tarjoamista. Se on myös asennetta, missä virheistä ei rankaista, vaan pohditaan, mitä niistä voisi oppia.
Työnantajamielikuva ei siis synny itsestään, vaan taitavan johtajan ja työyhteisön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kun haluat aidosti luoda hyvää työnantajamielikuvaa, panosta työyhteisön psykososiaaliseen hyvinvointiin tarjoamalla itsellesi ja työntekijöille mahdollisuus kehittyä positiivisessa vaikuttamisessa: itsetuntemuksessa, tunneälyssä, ajattelutaidoissa ja vuorovaikutusosaamisessa. Sellaiseen työyhteisöön hakeutuvat parhaat tekijät.
